keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Germanistipäiväfiilistelyä

Ensi viikolla koittaa viimein viikonloppu, jota ollaan odotettu jo kokonainen vuosi. Luvassa on nimittäin Germanistipäivät, tällä kertaa Turussa. Allekirjoittanelle tulevat germipäivät ovat neljännet, eivätkä varmasti jää viimeisiksi. Kaikki lähtijät ovat odotelleet jo kuumeisesti h-hetkeä, itse ihan kirjaimellisesti. Kuumetta ja flunssaa potevana päätinkin kirjoitella gradun sijaan pienen fiilistelytekstin aiemmista Germanistipäivistä!


Niille, jotka eivät ole Germanistipäivistä syystä tai toisesta kuulleet, kerrottakoon, että kyseessä on jokaisen saksan kielen opiskelijan lempitapahtuma, jossa kokoontuvat Suomen yliopistojen saksanopiskelijat yhteen viettämään hauskaa aikaa, verkostoitumaan ja tutustumaan kohdekaupunkiin opiskelukaupunkina. Tapahtuma järjestetään vuosittain eri kaupungeissa. Itse olen ollut Joensuussa (2013), Oulussa (2014) ja Helsingissä (2015) nauttimassa germaanisesta yhdessäolosta. Vuoden 2012 germipäivät jäivät itseltäni harmikseni väliin.


Oulussa Ablautin edustusta


Mulle itselleni tapahtuman kohokohtana ovat rastikierros ja sitsit. Oulun rastikierroksesta jäi mieleen Oulun yliopiston übersiisti rakennus, joka on siis valtava yhtenäinen rakennus, jossa eri käytävillä/osastoilla/mitälieolikaan on oma värinsä. Oli aika siistiä leikkiä piilosta niillä käytävillä ja suunnistella rastikierroksen aikana kartan kanssa ties missä bunkkereissa. Harvoin tulee piileskeltyä viherkasvin takana tai meditoitua puutarhassa muiden opiskelijoiden ihmetellessä. Helsingin Germanistipäivillä rastikierros oli ulkona ja erityisesti tykkäsin näytelmärastista, jossa esitin ilkeää äitipuolta. Toisaalta Joensuuhun kotiutettu rasti-idea, jossa piti juosta pieni matka puulle kirjoittamaan pari sanaa runoa samalla pitäen kaverin lahkeesta kiinni, oli hurjan hauska. Lisäksi haalarimerkkitori on odotettu juttu, siellä on tullut roponen jos toinenkin kulutettua.

Päätön toripolliisi ja kaikilla meillä silmät kiinni. :D  Päästiin myös poseeraamaan hämmentyneille nuorille, jotka ihmettelivät meijän haalareita.

Pientä lepotaukoa Oulussa

Sitseillä parasta on ylivoimaisesti saksankieliset laulut. Normaalisti sitseillä kun ei ole lauluja, jotka olisivat nur auf Deutsch, sillä sitsikumppanimme eivät saksaa välttämättä osaa, niin on aivan huippua päästä lauleskelemaan germanistien omia saksankielisiä lauluja. Jokaisilta sitseiltä on lähtenyt meille Joensuuhunkin aina jokin uusi laulu, Helsingistä mukaan tarttui ruotsinkielinen Jesussoldat-biisi, jota Elsa on jokaisilla sitseillä tuon jälkeen toivonut. Mahtava kappale! Lisäksi on hauskaa nähdä toisten kaupunkien sitsikulttuuria, Joensuussa kun sitsiohjelmaan kuuluu laulujen lisäksi tiiviisti myös ohjelmanumerot ja rangaistukset (leikkimieliset sellaiset, luonnollisesti). Oulussa rangaistuksia jaettiin mutta esimerkiksi Helsingin sitsikulttuuri poikkesi aika tavalla meidän tavoistamme. Saas nähdä, miten Turku sitsaa!
Helsingin sitsejä


Viikonlopun yksi lempparihetki, käytiin Millan kanssa splizzeriassa. Puolikas pizza, toinen puoli salaattia

Yksi odotetuista hetkistä on myös jokaisen kaupungin edustuksen esittely, jonka aikana yleensä ollaan annettu isännille pieni lahja, joka liittyy jollain tavalla omaan kaupunkiin. En malta oottaa, että päästään antaa meijän lahja! :D Turun ohjelma vaikuttaa niin hyvältä, että en malttaisi muutenkaan odottaa. Toivottavasti säät suosii ja kaikki päästäisiin lähtemään terveenä liikenteeseen.

Yhtenä rastina oli kiivetä tuon pallon päälle. Katseesta näkyvissä vahva luotto :D

Luppoajalla käveleskeltiin Millan kanssa pitkin Helsingin katuja

Näihin kuviin ja tunnelmiin lienee hyvä lopettaa!

LG
Mira 
pj

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti